Kaikki pelaa, ihan oikeasti

Konsoli-, PC- ja mobiilipelaamisesta on edelleen vallalla vahva stereotypia – pelaamista harrastavat vain teini-ikäiset (tai vähintään lapselliset) pojat/miehet pimeissä peliluolissaan yksin, syrjäytyneenä ”oikeasta” maailmasta. Pelaaminen nähdään edelleen usein ajan haaskaamisena ja turhana, jonain sellaisena, josta tulisi päästä eroon tai ”kasvaa yli”.

Kuitenkin jo vuonna 2013 tehdyn Pelaajabarometrin mukaan digitaalisia pelejä pelaa aktiivisesti 52,5 prosenttia ja satunnaisesti 74 prosenttia suomalaisista. Miehet ja pojat ovat vain hieman aktiivisempia pelaajia kuin naiset ja tytöt. Keskimäärin digitaalisten pelien pelaaja on 37-vuotias. Trendi on pelaajamäärissä ollut jatkuvasti nouseva.

Pelaamisen lisäksi e-penkkiurheilun suosio on myös kasvanut jatkuvasti, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Sponsor Insightin vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa selviää, että esport saavuttaa jatkuvasti muiden urheilulajien suosiota Suomessa, ja on itse asiassa jo suosituin penkkiurheilulaji 18-29 vuotiaiden miehien keskuudessa. (kyllä, jopa suositumpaa kuin jääkiekko).

Miksi siis pelaaminen on yhä usein tabu? Miksi pelaamista halveksutaan, kun ainakin 3/4 suomalaisista pelaa vähintään satunnaisesti?

Vastaus näihin kysymyksiin ei ole mustavalkoinen. Vaikka syitä pelaamisen halveksumisen takana olisi mielenkiintoista analysoida, jätän sen toiseen postaukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *